In English



Restoratiivinen ajattelu

Restoratiivisuuden käsite ei ole yksiselitteinen, mutta tieteen alasta riippumatta restoratiivisuuden käsitteen määrittelyssä näkyvät samat peruslähtökohdat: Restoratiivisuus on kohtaamista, kuuntelua, ihmisten välisten suhteiden eheyttämistä ja sosiaalisten taitojen vahvistamista. Vuorovaikutus, dialogi ja yhteisten ratkaisujen etsiminen johtavat voimaantumiseen, oppimiseen ja vastuunottoon sekä rauhaan yksilöiden välillä ja yhteisöjen sisällä.

Sovittelu perustuu restoratiiviseen ajatteluun, jossa on kyse ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet huomioon ottavasta konfliktinhallintamenettelystä. Restoratiivinen ajattelu korostaa kohtaamiseen, dialogiin ja yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia, jossa pyritään osapuolten välisen ymmärryksen lisääntymiseen. Osapuolia kunnioitetaan oman konfliktinsa asiantuntijoina ja keskeisenä ajatuksena on tapahtuneen teon palauttaminen asianosaisille siten, että he voivat itse olla aktiivisia osallisia asiansa ratkaisussa. Toiminnan tavoitteena on korjata vääryys, vähentää osapuolille aiheutunutta traumaa ja eheyttää rikkoutuneet ihmissuhteet.

Suomalaisen koulusovittelun malli on saanut huomiota yhtenä lupaavana restoratiivisena menettelynä Euroopassa. Syksyllä 2015 julkaistu malli eurooppalaiseksi nuoriso-oikeudeksi avaa hyvin restoratiivisen toiminnan lähtökohtia ja kokemuksia. Lue lisää tästä.

Sovittelutoiminnan kautta kasvatuskenttä liittyy laajaan suomalaisen sovittelutoiminnan perheeseen ja osaksi yhteiskuntamme konfliktinhallintatoimintaa. Lasten ja nuorten konfliktien sovittelu toteutuu paitsi kouluilla ja oppilaitoksilla myös kaduilla, naapurustoissa sekä lakisääteisesti valtakunnallisen rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnassa. Päiväkodissa tai koulussa jo varhain opittu sovittelun taito vähentää tutkitusti häiriökäyttäytymistä ja mallintaa myönteistä sosiaalista konfliktinhallintaa myös myöhemmässä elämässä.

MATERIAALIPANKKI
Follow
Facebook Twitter Instagram
Share
TUTKIMUSTULOKSIA Hull'in kaupungissa:

Restoratiivisen työtavan tuomat muutokset lukiossa yhden lukuvuoden aikana:
  • 46 % vähennys sanallisissa konflikteissa
  • 59 % vähennys fyysisissä konflikteissa
  • 63 % vähennys henkilökunnan poissaoloissa
  • 79 % vähennys rasistisessa käytöksessä
  • Säästöä kertyi yli 68 000 euroa!
(Mirsky L 2009)
TUTKIMUSTULOKSIA Hull´in kaupungissa

Muutokset 7 peruskoulussa yhden lukuvuoden aikana:
  • 80 % vähennys oppilaiden välisissä sanallisissa konflikteissa
  • 73 % vähennys oppilaan ja opettajan välisissä sanallisissa konfliteissa
  • 57 % vähennys oppilaiden välisissä fyysissä konflitkeissa
  • 83 % vähennys puuttumistilanteissa välituntien aikana
(Mirsky L 2009)
SSF
Veikkaus
Käyttäjätunnus:

Salasana:


KIRJAUDU
© Verso 2017